Olen aina ollut stressiherkkä ihminen ja vaikka tiedän, että kaikki asiat kyllä hoituu, kun ne yksi kerrallaan vaan ottaa hoidettavaksi, niin välillä tekisi mieli vaan heittää hanskat tiskiin ja lakata olemasta aikuinen. Suurin stressi on se, saadaanko me Kelalta muuttopalvelu, mikä kaiken järjen mukaan meille kuuluisi L:n sairauksien vuoksi. Hänen eläkeneuvojansa oli jo loppuvuodesta yhteydessä Kelaan ja sai myös vastauksen, että meille tuo muuttopalvelu kuuluisi, mutta en uskalla hengähtää ennen kuin se myönteinen päätös on meillä käsissä.
 |
| Tällaiset lähti viime viikolla Japaniin. Vaihtelen parin japanilaisen naisen kanssa kortteja, joihin kirjoitan hyvin alkeellisilla taidoillani japaniksi, mutta kyllä se kielitaito pikkuhiljaa kehittyy! |
Me ollaan pakattu pikkuhiljaa jo yli kuukausi. On kiva, kun on saanut tehdä hommaa rauhassa ja siihen tahtiin, kun itsestä tuntuu hyvältä. Ollaan kassikaupalla hävitetty tavaraa: myyty ja annettu pois, lahjoitettu Fidaan, viety H&M:n vaatekeräykseen ja heitetty roskikseen. Roskakatoksestakin on joitain tavaroita kelvannut vielä naapureille, hyvä niin. Uusi asunto on nykyistä yli 20m2 pienempi, joten meillä on hommaa saada karsittua tavaroita pois, että mahdutaan sinne. Nykyinen kämppä on meille ihan liian iso, joten siinä mielessä odotetaan kyllä jo innolla pääsyä pienempään, vaikka sitten toki alkuun voi tuntua ahtaalta. Ollaan hävitetty noita meidän vanhoja hirveitä huonekaluja ja tarkoitus olisi sitten ostaa viimein yhteensopivia huonekaluja ja saada sisustus yhtenäiseksi. Meillä kun kaikki huonekalut on ihan eriparia. L osti aikanaan itsenäistyessään huonekalunsa Ikeasta, mutta ei sen kummemmin minkään yhtenäisen sisustussuunnan mukaisesti. Mulla taas tavarat oli kaikki mikä mistäkin sukulaiselta tai kirpparilta haalittu ja kun sitten muutettiin yhteen, niin sisustuksesta tuli vielä hajanaisempi, mutta tällä ollaan menty. Nyt kaivataan sitten vähän yhtenäisempää linjaa eli Ikean reissua pukkaa! :D
Käväisin tässä viikonloppuna vielä vanhempiani tapaamassa ennen töiden alkua, kun sitten en tiedä, koska on seuraavan kerran aikaa siellä käydä. Pelkkä viikonloppu tuppaa olemaan liian lyhyt, kun vanhemmat asuvat eri kaupungeissa, joten ei ehdi kunnolla viikonlopun aikana nähdä molempia ja ei sitten taas jaksaisi aina kaikkia pidempiä vapaita käyttää sinne matkustamiseen. Äiti onneksi on innoissaan meidän muutosta ja tulee kyllä ilomielin Helsinkiin käymään ja kauppoihin pyörimään! :D Tämä oli myös ehkä viimeinen junareissu sinne suuntaan. Täältä on ollut jo pidempään tosi tuskaista mennä junalla vanhempien luokse. Mulla on aina meidän kolmesta koirasta tuo suurin mukana, koska L ei kunnolla pärjää kolmen kanssa lenkillä, joten olen sitten ottanut aina tuon suurimman koiruuden mukaani. Meidän matka koostuu ensin bussimatkasta asemalle, jonka jälkeen mennään neljällä junalla. Varmaan ikinä ei ole kaikki junat olleet ajallaan, joten me sitten juostaan aina koiran kanssa pitkin asemia junien perässä eli matka on kaukana rentouttavasta. Helsingistä ajattelin ainakin kokeilla, että miten toimisi bussilla matkustaminen. Olisi paljon helpompaa ja vähemmän stressaavaa. Toki junallakin tarvisi mennä vain kahdella junalla, että olis sekin paljon helpompaa. Saa nähdä, mitä päädyn sitten käyttämään.
 |
| Ekan junan eläinvaunu oli hauskasti ihan tyhjä! |
 |
| Tähän olen nyt koukkuuntunut: numerovärityskuviin! Kun tein tuon yhden sovelluksen kaikki ilmaiset kuvat, niin koitin ladata sinne omasta koirasta kuvan ja näin ihana siitä tuli! :3 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti